tiistai 31. toukokuuta 2011

Hierojalla ja ravitsemustiedettä

Koirat pääsivät (joutuivat) tänään molemmat elämänsä ensimmäistä kertaa hierojan käsittelyyn. Fridan ei rakenteellisestikaan mikään siro ole, ja viimeaikoina on tuntunut jännittävän takapäätään enemmän esim. harjattaessa. Joskus ei tahdo lähteä lenkille, olemme tosin ajatelleet sen vaan kertovan omaa kieltään Fridan spanielimaisesta mukavuudenhalusta ja tietynlaisesta jääräpäisyydestä. Agissa tiukat kaarrokset siivekkeitä hipoen eivät myöskään ole koskaan kuuluneet Fridan repertuaariin. Stella taasen on niin tuuliviiri ja nopea liikkeisään että joskus kauhistuttaa sen suunnanmuutokset ja kouhkailut. Samoin on mietityttänyt peitsaus hihnalenkeillä, se tosin poistuu usein kun kiihdytän omaa vauhtiani...

Aamusta suuntasimme Tammisaareen, jossa Janina otti ensin Stellan käsittelyyn. Takapää oli kunnossa mutta edestä löytyikin niitä jumituksia :/ Niskan ja rintarangan alueella oli kireyttä, varsinkin vasemmalla puolella. Hieronnalla ja laserilla saatiin hyvin lihaksia pehmennettyä ja Stella olikin tosi rento käsittelyn jälkeen. Janina epäili että Stella olisi joskus törmännyt johonkin. Siis varsin mahdollista! Niin paljon kuin nuo koirat kouhkaa ja Fridalla on tapana jyrätä pienempiään aika suvereenisti. Toinen asia mitä itse mietin on Stellan hihnakäyttäytyminen, ajoittainen kiskonta remmin päässä (vrt. agikuvat edellä) saattaa kyllä olla osasyyllisenä. Näin maallikon silmin ainakin.

No Frida sitten. Tasapaino ennen kaikkea ja Fridallahan jumit olikin sitten takapäässä :/ Ei sinällään mikään yllätys. Lannerangan oikea puoli jumissa, munuaiset ei liiku, pallea lytyssä ja mitähän vielä. Jokatapauksessa oikea puoli tosi kireä. Hieronnalla saatiin jotain aikaiseksi ja olihan Janinalla tähän oikean puolen jumitukseen syy kuin apteekin hyllyltä; gluteiinipitoinen ruokavalio. Eukanubauhri siis tuo Frida. Jopa minä, modernin lääketieteen ehdoton puolestapuhuja olin ja olen aika vakuuttunut tuosta jutusta kun siihen hyvät perustelut sain, joten nyt on Orijenit laitettu tilaukseen ja kokeillaan täysin viljatonta sapuskaa. Olen ennenkin tuota ruokaa katellut ja jonkun pikkupussinkin ostanut, mutta korkea proteiinipitoisuus on saanut painamaan paniikkinappulaa. Kokeillaan nyt ainakin sopiiko vaiko eikö. Stellahan syö pääsääntöisesti ANF:ää ja toistaiseksi ainakin jatkaa sillä. Ehkä jouluna on avaamaton 15kg säkki syötynä.

Joten kaiken kaikkiaan tosi mielenkiintoinen reissu, Fridalle on jo uusi aika varattuna ja varmasti jatkossakin käydään tarpeen vaatiessa.

1 kommentti:

  1. Karkeasti yleistäen proteiinipitinen ruoka on tyyriimpää tuottaa. Sehän vois fridan painonkin kannalta olla hyvä lisätä proteiinin määrää. Jään odottelemaan kokemuksia.

    VastaaPoista