Hyllyt päivät

Tai oikeammin hyllysunnuntai. Lähdin Fridan kanssa Lietoon sunnuntaina tuhlaamaan lahjakorttimme ja uhkarohkeasti starttasimme jopa kolme kertaa. Varsin mukavat, ei mahdottomat kakkosluokan radat (löytyvät netistä: http://henluo.kuvat.fi/kuvat/Agility+courses+2010/TSAU+23-24.10.2010/ ) Tuloslista osaltamme kuitenkin surkuhupaisa: 3xHYL. Harmitus ei kuitenkaan ole järjettömän suuri, koska fiilis oli hyvä, Frida kuulolla ja vauhdikas. Muutenkin varsin mukava päivä huolimatta sumutihkusta-kaatosateesta-hiekkavellistä. Olishan se yksi tulos ollut mukava saada jo kakkosistakin, mutta alakuloon en suostu vaipumaan. Mitään sen suurempia analysoimatta, omaa ohjausta pitää saada skarpimmaksi, nyt luotto koiraan ja sen osaamiseen on hyvä, joten oma tekeminen täytyy saada myös nostettua hallitummalle tasolle. Pikkuhiljaa funtsitaan näitä juttuja Fridan kanssa, tosissaan, mutta ei turhan vakavasti :)

Stellan kanssa kokeiltiin jo minipuomia pihamaalla. Sisätreenit alastulolaudalla ovat tuottaneet tulosta ja nätisti tarjoaa on-offia alastulolle. Muuten ollaan mietitty vähän suunnanmuutoksia; sylkkäreitä ja poispäinkääntöjä, takaakiertoja ja sen sellaista pientä kivaa. Unohtamatta että maltti on valttia. Tänään tein piiitkän aamulenkin neitosten kanssa, hiukan rantaa ja merta ja vauhkoilua, hiukan kaupunkikävelyä ja koirien ohituksia ilman pöhinöitä. On ne vaan niin parhaita!

…kengän kannat KKK!

Agi-uran toiset kakkosluokan kisat tuli koettua 17.10 Kirkkonummella. Ritva Herralan radat eivät olleet alkuunkaan niin vaikeat mitä ennakkoon tuli pelättyä. Ei paniikkia, ei hyperventilointia, rataan tutustuminen jätti aika selkeän kuvan siitä mitä tulisi tehdä ja mitä ei. Hienon vision muuttaminen merkinnöiksi kilpailukirjaan ja keltaisiksi koiranruokapusseiksi ei kuitenkaan tälläkään kertaa onnistunut mutkattomasti ja tuloksena oli hylkäys molemmilta radoilta.



Alun Puomi / Tunneli ansaan olisi pitänyt kiinnitää enemmän huomiota. Olisi pitänyt lähteä koiran kanssa lähes samaan aikaan ja kolmoshypyllä takaleikata. Ehkä näin koiran linjaa olisi saanut enemmän tunnelia kohti. Nyt lähdin kakkosen takaa ja kolmosen kohdalla yritin vetää koiraa omalla liikkeellä tunneliin. Namuautomaatti puomi versus ohjaajan muuvit 1-0



Alku ja loppu pahoja. Meidän hylsy ekalla tunnelilla olisi ollut vältettävissä paremmalla ohjauslinjalla. Lopussa puomin jälkeinen kierto paha jos joutuu varmistelmaan puomin vieressä.

Frida on välillä ollut innoltaan ja vauhdiltaan vähän ailahtelevainen. Nyt oli fiilis kohdillaan. Jännä myös huomata, että springereihin törmää kisoissa yhä useammin. Ykkösluokassa neljä walspaa, kakkosissa kaksi walspaa ja engspa. Kohtalotovereita siis riittää.
- Kai

Tehotytöt koossa jälleen

Stella, Pipa ja Papu nääs. Oli mukava nähdä tyttötrio keskenään, kovin ovat kaikki edellisestä kerrasta kasvaneet eikä enää olla kuin kolmoset konsanaan vaan eroavaisuuksiakin löytyy. Puolivuotiaan innolla uusiin seikkailuihin :) Stella jaksoi koko päivän touhuta, automatkoja tosin se ei liioin rakasta mutta tyytyi kohtaloonsa. Reipas tyttö!

-Sanna-

Stella ja halli ne yhteen soppii

Paitsi silloin kun täytyy odotella omaa vuoroa, karmeen kimee meteli! Vaikkei edes kentälle nähnyt, häkissä riehui kuin viimeistä päivää "mä haluuuuuun!!!" Stella pääsi siis ekaa kertaa agihallille testaamaan uutta ympäristöä ja minä myös vikkeliä jalkojani. Vallattoman näppärästi meni kun ei tosiaan olla tuolla ennen käyty eikä oikeilla esteillä juuri mitää reenattu. Omalla pihalla pientä pyöritystä lähinnä. Tyyliin sheltti tonne, noin juuri, mene mene, no mites se nyt tosta jo tupsahti. Täytyisi vaan löytää joku uusi taajuus omalle toiminnalle, miten ihmeessä tällasta pientä nopsaa kaveria kuuluu ohjata...



-Sanna-