| Hae sinäkin: www.mushbarf.fi/ilmainen-ateria |
keskiviikko 25. syyskuuta 2013
Ollaan vaan ja mushaillaan
Vielä riittää! Ainakin osissa kampanjamyymäläistä ilmaisia aterioita on vielä saatavilla. Ja koska ensi viikolla suuntaamme Piiran hellään huomaan Halikkoon, otamme tietty kupongit mukaan. Uskon maistuvan! Pakkasessahan meillä on aina jotain valmiita sekoituksia ja erilaisia luita, mutta pääpaino on ainakin vielä nappuloilla. Pääosin Acanaa, mutta nyt on tyhjennetty Royal Caninit ja Golden Eaglet, joita on kisoista siunaantunut. Pedigreetäkin on, mutta luokittelen sen lähinnä ongelmajätteeksi...
torstai 19. syyskuuta 2013
Pientä purtavaa
Treeniä siis :)
Aloitetaan Etelä-Suomen Shelttien järjestämällä Jennan treenillä. Oikein mukava loppukesän päivä, josta jäi paljon pohdittavaa:
- Asenne millä tekee. Mikä erottaa hyvät koirakot huipuista...
-Vastakäännökset ja persjätöt, iso ahaa -elämys!
- Takaakiertoon keilaus
-Flinkki vs ennakoiva valssi. En tiedä uskallanko/haluanko muuttaa ennakoivan valssin ohjaustyylin flinkkityyliseksi mutta kieltämättä Stella kääntyi aika päheesti tuolla versiolla.
Ylipäätään loistokoulutus ihan mentalisestikin jo. Tykkään Jennan tavasta kouluttaa ja kuulemma Neonissa ja Stellassa on radanluvussa paljon samaa, joten hyviä vinkkejähän sieltä sateli. Katsotaan jos vaikka joulukuussa pääsis uudestaan Jennan oppeihin!
Muuten treenirintamalla olen ollut siinä mielessä laiska, että ratatreenit olen tehnyt oman jatkoryhmän ratapohjalla koulutuksen jälkeen. Toisaalta ihan hyvä koirankin välillä tehdä helpompaa ja suoraviivaisempaa rataa kuin mitä kolmosen rataprofiilit ja ratatreenikoulutukset välillä on. Videoista ekassa teemana oli persjättö ja välistäveto ja tokassa takaaleikkaus.
Aloitetaan Etelä-Suomen Shelttien järjestämällä Jennan treenillä. Oikein mukava loppukesän päivä, josta jäi paljon pohdittavaa:
- Asenne millä tekee. Mikä erottaa hyvät koirakot huipuista...
-Vastakäännökset ja persjätöt, iso ahaa -elämys!
- Takaakiertoon keilaus
-Flinkki vs ennakoiva valssi. En tiedä uskallanko/haluanko muuttaa ennakoivan valssin ohjaustyylin flinkkityyliseksi mutta kieltämättä Stella kääntyi aika päheesti tuolla versiolla.
Ylipäätään loistokoulutus ihan mentalisestikin jo. Tykkään Jennan tavasta kouluttaa ja kuulemma Neonissa ja Stellassa on radanluvussa paljon samaa, joten hyviä vinkkejähän sieltä sateli. Katsotaan jos vaikka joulukuussa pääsis uudestaan Jennan oppeihin!
Muuten treenirintamalla olen ollut siinä mielessä laiska, että ratatreenit olen tehnyt oman jatkoryhmän ratapohjalla koulutuksen jälkeen. Toisaalta ihan hyvä koirankin välillä tehdä helpompaa ja suoraviivaisempaa rataa kuin mitä kolmosen rataprofiilit ja ratatreenikoulutukset välillä on. Videoista ekassa teemana oli persjättö ja välistäveto ja tokassa takaaleikkaus.
sunnuntai 8. syyskuuta 2013
Kirkkonummen kootut
Olipahan taas muuvit Kirkkonummen kisoissa. Eka rata hajosi alkuunsa kun palauttelin yli-innokasta shetlantilaista alkuasentoon, kolme vihellystä ja eikun lentävällä lähdöllä matkaan. Meni alku ehkä vähän sovellellen ja kosahtihan se rata sitten takaaleikkaushyppyyn, jonka koira jostain syystä hyppäsi takaisin. Ehkä rynnin päälle, ehkä en muistanut jatkaa liikettä, ota näistä nyt selvää.
Toka rata oli aika hyvä. Paitsi että tein persjätön kepeillä ajatuksissa ehtiä jatkossa takaakiertoa näyttämään ja koira kuulemma jätti viimeisen välin pujottelematta. Mutta muuten, aika hyvä.
Kolmas rata oli sitten hyppis ja sillä saatiin jotain aikaan. Nolla, sijoitus 2/26.
Treenirintamalla ollaan keskitytty "paljon" keinuun, on-offin häivytys on aika lailla onnistunut. Välistävedot tuli Piikkiöstä viime viikolla läksyksi ja niitäkin on taas muistuteltu. Treenilistalle ikuisuusongelma lähdöissä pysyminen ja ehkä keppejäkin voisi joskus treenailla. Oma hovikuvaajakin on löytynyt, katsotaan jos saisin kännykästä purettua pientä treenitynkää jota innokas tuleva agilitaaja Iina 6vee (koira vaan kuulemma puuttuu...) on taltioinut.
Toka rata oli aika hyvä. Paitsi että tein persjätön kepeillä ajatuksissa ehtiä jatkossa takaakiertoa näyttämään ja koira kuulemma jätti viimeisen välin pujottelematta. Mutta muuten, aika hyvä.
Kolmas rata oli sitten hyppis ja sillä saatiin jotain aikaan. Nolla, sijoitus 2/26.
Treenirintamalla ollaan keskitytty "paljon" keinuun, on-offin häivytys on aika lailla onnistunut. Välistävedot tuli Piikkiöstä viime viikolla läksyksi ja niitäkin on taas muistuteltu. Treenilistalle ikuisuusongelma lähdöissä pysyminen ja ehkä keppejäkin voisi joskus treenailla. Oma hovikuvaajakin on löytynyt, katsotaan jos saisin kännykästä purettua pientä treenitynkää jota innokas tuleva agilitaaja Iina 6vee (koira vaan kuulemma puuttuu...) on taltioinut.
sunnuntai 18. elokuuta 2013
935 km
Siinäpä ensi kesälle pientä maaseutumatkailua, Hanko-Rovaniemi 935km. Jos siis karsintakriteerit samat kuin ennen. Eli nyt on kasassa arvokisanollat ensi vuodelle! Aika vapauttavaa, vaikkei ne arvokisat sinänsä autuaaksi tee.
Lohjalla kisattiin PM-kisat. Ekalla radalla tyrin jaakotuksen, jonka Stella luki ihan oikein vastakäännökseksi ja teki eri hienon puomin (jota ei siis todellakaan olisi siinä kohtaa tarvinnut). Toka rata oli hyppis, joka meni alun ennakoivaa valssia lukuunottamatta aika sutjakkaasti. Kaatosateessa, kahden viikon flunssan jäytäessä hengitysteitä. No, lähdin jäähkälenkille Stellan kanssa ja pitelin sadetta siinä lähistöllä puun alla, ja kappas vaan, sielläpä kuulutettiin meidän voittaneen! Onneksi löydettiin palkintopallille! Juhlin kotona kuuman teen ja ystäväni Amoxinin kanssa. Nyt vointi jo sen verran parempi, että oikeesti tuntuu hyvälle. Etenemä oli hyvä ja luokassa 48 koirakkoa eli kyllä huonompana päivänäkin voi onnistaa!
Ennakoivista (?!?) valsseista suivaantuneina kävin tänään testaamassa jatkoryhmän huomisen radan. Kuvaustiimi oli mukana. Ei oo helppoo ei. Tarvis taas miettiä noita käännöksiä, vähän liikaa leviää pakka. Mutta jotain positiivista, tein keinua etupalkalla ja ihan super! Sitä ei tietenkään ole videolla. Kuvaustiimi oli hajaantunut maastoon.
Lohjalla kisattiin PM-kisat. Ekalla radalla tyrin jaakotuksen, jonka Stella luki ihan oikein vastakäännökseksi ja teki eri hienon puomin (jota ei siis todellakaan olisi siinä kohtaa tarvinnut). Toka rata oli hyppis, joka meni alun ennakoivaa valssia lukuunottamatta aika sutjakkaasti. Kaatosateessa, kahden viikon flunssan jäytäessä hengitysteitä. No, lähdin jäähkälenkille Stellan kanssa ja pitelin sadetta siinä lähistöllä puun alla, ja kappas vaan, sielläpä kuulutettiin meidän voittaneen! Onneksi löydettiin palkintopallille! Juhlin kotona kuuman teen ja ystäväni Amoxinin kanssa. Nyt vointi jo sen verran parempi, että oikeesti tuntuu hyvälle. Etenemä oli hyvä ja luokassa 48 koirakkoa eli kyllä huonompana päivänäkin voi onnistaa!
Ennakoivista (?!?) valsseista suivaantuneina kävin tänään testaamassa jatkoryhmän huomisen radan. Kuvaustiimi oli mukana. Ei oo helppoo ei. Tarvis taas miettiä noita käännöksiä, vähän liikaa leviää pakka. Mutta jotain positiivista, tein keinua etupalkalla ja ihan super! Sitä ei tietenkään ole videolla. Kuvaustiimi oli hajaantunut maastoon.
sunnuntai 11. elokuuta 2013
Hyllyt Caciagille
Erikoinen päivä. Kolme hyllyä ja nollavoitto KV-radalta. Stellalla oli taukoa treeneistä ja mulla flunssa, ei ihan vireet ekoilla radoilla kohdanneet. Mutta jostain se loppurutistus löytyi ja noilla esteväleillä ja 200m radalla en voi olla kuin tyytyväinen että ylipäätään saatiin tulos mutta että caciagi! (Täytyy vielä googlettaa mikä se on...)
perjantai 9. elokuuta 2013
Hei hei mitä kuuluu?
-Lomailua
-Pientä treeniä, lähinnä keinulla on-offin häivytystä
-Remediumissa, pientä jumitusta mutta ei mitään hälyyttävää
Siinäpä ne, jatketaan kun jotain kerrottavaa!
maanantai 29. heinäkuuta 2013
"Tommost pitsi", sanos Rauma flik ko hämhäki verko näk.
Olipas huima kisaviikonloppu Rauman helteisen paahteisessa agipyhätössä. Rauma on kyllä mun silmissä ihan huippukaupunki, siellä ollaan aina onnistuttu! Viime vuonna haettiin Raumalta kaivattu näyttelytulos ja tänä vuonna kiva kisareissu plakkarissa.
Lähdettiin siis shelttivoimin viettämään viikonloppua agipitsin maisemiin. Sää oli todella kuuma koko viikonlopun ajan, lauantaina tehtiin ihan onnistuneet radat eikä helle vielä pahemmin vaikuttanut suorituksiin. Sunnuntaina oma pää tuntui jo aika pehmenneeltä eikä Stellankaan vauhti ollut paras mahdollinen. Sää, pitkät skabat ja yöpyminen vilkkaalla leirintäalueella vei kyllä parhaan terän niin ohjaajan kuin koirankin vauhdista. Nuo sunnuntain radat mentiin aika pitkälti päättäväisyydellä ja tahdonvoimalla. Yritin ratojen välissä nollata vaan päätä ja juoda juoda ja juoda ja koota ajatukset rataantutustumiseen. Stellan nesteytys ja viilennys toimi kuitenkin onneksi ihan hyvin, maustettu mieto palautusjuoma tekee aina hyvin kauppansa ja pointsit raumalaisille myös kunnon vesipisteistä ja koiran kastelumahdollisuuksista. Viilennysloimi, tuuletin ja varjoisa häkkipaikka tulivat myös tarpeeseen.
Tavoitteena mulla on kisoissa tällä hetkellä se kuuluisa suoritusvarmuuden löytäminen ja hyllyprosentin pienentäminen. Kyllä me yleensä perusasiat osataan, tahto ja tunne ja yleensäkin se fiilis millä astuu kalkkiviivalle tuntuu ratkaisevan aika usein. Näissä skaboissa asiat loksahteli aika hyvin kohdilleen, kuudesta startista viisi nollaa ja yksi vitonen. Huikee reissu :)
Lähdettiin siis shelttivoimin viettämään viikonloppua agipitsin maisemiin. Sää oli todella kuuma koko viikonlopun ajan, lauantaina tehtiin ihan onnistuneet radat eikä helle vielä pahemmin vaikuttanut suorituksiin. Sunnuntaina oma pää tuntui jo aika pehmenneeltä eikä Stellankaan vauhti ollut paras mahdollinen. Sää, pitkät skabat ja yöpyminen vilkkaalla leirintäalueella vei kyllä parhaan terän niin ohjaajan kuin koirankin vauhdista. Nuo sunnuntain radat mentiin aika pitkälti päättäväisyydellä ja tahdonvoimalla. Yritin ratojen välissä nollata vaan päätä ja juoda juoda ja juoda ja koota ajatukset rataantutustumiseen. Stellan nesteytys ja viilennys toimi kuitenkin onneksi ihan hyvin, maustettu mieto palautusjuoma tekee aina hyvin kauppansa ja pointsit raumalaisille myös kunnon vesipisteistä ja koiran kastelumahdollisuuksista. Viilennysloimi, tuuletin ja varjoisa häkkipaikka tulivat myös tarpeeseen.
Tavoitteena mulla on kisoissa tällä hetkellä se kuuluisa suoritusvarmuuden löytäminen ja hyllyprosentin pienentäminen. Kyllä me yleensä perusasiat osataan, tahto ja tunne ja yleensäkin se fiilis millä astuu kalkkiviivalle tuntuu ratkaisevan aika usein. Näissä skaboissa asiat loksahteli aika hyvin kohdilleen, kuudesta startista viisi nollaa ja yksi vitonen. Huikee reissu :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

