Keskiviikkona käytiin Piikkiössä Tuulian treenissä. Kontaktit oli ekaksi hyvät, sitten alkoi ennakointi. Radalla ainakin kerran lensi kuonolleen, kerran teki maximuurin. Putkijarru tai kokoominen hypylle oli ihan tuntematonta.
Eilen kisattiin Kivikon kentällä Helsingissä. Mukava paikka! Tunnelmaa latisti vain Lahden motarilla (jotenkin ajauduttiin sinne aluksi) auton alle sujahtanut naakka jonka räpiköintiä en ihan heti unohda. Vauhtia oli se 120km tunnissa joten ehkä oli ihan hyvä etten ehtinyt jarruttaa.
Eka rata oli agirata. Hankaluutta tuotti jättää Stella yksin pujottelemaan, olin aistivinani epävarmuutta keppien puolivälin jälkeen enkä saanut tarvittavaa etumatkaa putkelle. Seuraavan hypyn saksalainen typistyi kalastelu tuplasylkkäriksi joka oli ainakin todella hidas. Muuten hyvä rata. Nollalla sijoitus 2.
Toka rata myös agirata. Erityistä lämpöä toi hyvät kontaktit ja 4-5 esteillä tehty ennakoiva valssi ja persjättö yhdistelmä. Putkijarrukin toimi jostain syystä. Nollalla sijoitus 2, ekaan sijaan jäi pari sadasosaa.
Vika rata oli hyppäri. Mietin josko jättäisin kokonaan välistä kun sadetta alkoi vihmoa ihan kiitettävästi. Toisaalta koira oli suojassa eikä sateella ole tullut viime aikoina kisattua niin ajattelin kokeilla kuitenkin. Tässä ajattelin jo osaavani tuplasylkkärin, mutta ei, se oli ihan yhtä hidas ja onneton kuin ekalla radallakin. Toisaalta omaksi puolustukseksi onhan tuo linja keppien ja putken jälkeiselle hypylle sellainen että vähänkin myöhässä kun on niin on se koira siihen sylkkäriin vähän vaikea saada. Räpeltäen onnistui ja nollalla sijoitus 2. Syksyllä pitää opettaa koira pujottelemaan vähän itsenäisemmin.
Seuraavat karkelot on sitten ensi viikonvaihteena Tampereella. Huomenna Stella pääsee hierontaan ja sitten vähän lepäillään. Hetken mielihäiriössä varasin jo majoituksen Rovaniemellekin (sosiaalisessa mediassa lietsontaa majoituspaikkojen vähäisyydestä), oishan sekin kokemus, ainakin se automatka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti