Rimakammosta selvittiin ja vihdoinkin tuli kokeiltua kolmosluokan kisoja. Lekoteltiin Lohjalla puistossa Fridan kanssa ja nautittiin kesän viimeisistä aurinkoisista päivistä. Herttainen spanieli herätti huomiota ja koiraa rapsuttelemaan tulleet pikkutytöt kehuivat koiraa ihanaksi ja tosi nopeeksi -mainittakoot että tässä vaiheessa ei oltu käyty radalla ja Frida vaan nuuhki tyttöjen käsiä herkkupalojen toivossa. Radalla menikin vähän nihkeämmin. Viereisellä kentällä järjestetty "nopein nakinsyöjä" kisa olisi ollut varmaankin enemmän meidän laji.
Frida oli ihan hyvässä vedossa. Innokas ja iloinen eikä kolmaskaan startti tuottanut mitään ylitsepääsemättömiä motivaatio-ongelmia. Draivia riitti mutta vastapainona koin, että oli aika vaikea pitää koiraa hallinnassa. Vähänkin kun ns. kontakti katkesi niin piski lähti väärille esteille. Ei sillä, että sitä omaakaan ohjausta olisi TopTeamin referenssimateriaalina voinut käyttää. Pitkähkö kilpailutauko kyllä näkyy ja oma sijoittuminen ja ajoitukset olivat aika hakusessa.
Kari Jalosen (A) ja Mia Laamasen (hypäri ja C)radat olivat oikeastaan ihan kivoja. Meille kolmosluokan keppikulmat rupeavat jo olemaan aika haastavia mutta muuten radat olisivat kyllä olleet ihan suoritettavissa. Paimenkoiran omistajille taisi tulla vähän kiire, hiemaan hitaammin kiiruhtava koira kyllä helpottaa ohjaajan urakkaa.
Näihin kuvioihin palataan omissa harjoituksissa.
Hypärissä valtaosa ohjasi 7-8-9 viennin päällejuoksun omaisesti. Itse pohdin tuota pitkään mutta päädyin liikkumaan tuon hyppysarjan taakse. Järkeilin että päällejuoksun näyttäminen selvästi olisi aika haastavaa ja koira saattaisi olla huomaamatta omaa ohjausta ja näkisi 7. hypyn ylitettyään 9. esteen. Järkeily toimi, tosin hylsy oli tullut jo 6. päällejuoksussa jossa sähläsin ja vedin koiran huti esteen.
Eihän nuo huonosti mennyt :-) Aika moisia radanpätkiä, printti mukaan ja kokeilemaan.
VastaaPoistaps voitte unohtaa jäljestämisen...