Viikonlopun tasoittava treeni

Yövuoron jäljiltä ja kolmen tunnin unien jälkeen olen tyytyväinen että sain jalkani edes tuon verran liikkelle. Järkkyä kyllä tää nykyajan tekniikka, paljon paremmin aina menee jos ei näe itseään videolta...Oli pakko päästä kokeilemaan kisaavien ryhmän tuo treenikuvio, ihanaa pyöritystä ja pientä putkihässäkkää. Frida pääsi myös mukaan treeniin. Pientä lepsuilua ollut ilmassa ja kun säännöistä on joustettu niin ei tuo spanieli ohjaajaa kaipaa vaan ohittaa ekan esteen ihan omatoimisestikin ilman lähtökäskyä. Tänään siis katsottiin ettei lähde ilman lupaa, tiedä sitten mikä olisi se kultainen keskitie, mutta yllätysmomentti ekalla esteellä ei ole aina niin toivottu juttu.

ATT:n kesäkurssista vielä sen verran, että kaksi vikaa kertaakin olivat varsin opettavaiset. Estehakuisuuden treenaaminen on tuottanut tulosta, mutta nyt kun kentällä alkaa olla enemmän kuin kolme estettä, haltuunotto ja ansaesteiden ohitus on toisinaan hiukan ongelmallista. Ja kun nopeus kasvaa, kiihtymys kasvaa, virheet kasvaa. Mun pitää vaan oppia ohjaamaan, ei tässä muu auta. Ja rytmittämään omaa liikettä, sekin vielä.