Walspat rokkaa tykimmin

Tasapuolisuuden nimissä pitää päivitellä seniorinkin kuulumisia blogiin. Blogilöpinöiden puutteesta huolimatta agia treenataan aktiivisesti myös Fridan kanssa. Lisenssi on taskussa (tai ainakin maksettu) ja tarkoitus olisi löytää sopivia kilpailuja helmi-maaliskuun aikana. Kisoihin ei ole kuitenkaan mielekästä lähteä roiskimaan ilman sen kummempia valmisteluja. Nyt olisi tärkeä saada hyvä treeniputki päälle.

"Springeri kolmosiin" -nimisen treeniohjelman(ei se oikeasti olen tuon niminen. Kunhan vain kirjoittelen. Aion kyllä pysyä kakkosissa pitkään, hyviä ratoja toki on tarkoitus vetäistä aina välillä) kulmakivi on treenien pitäminen lyhyinä. Hallilla olisi tarkoitus käydä kääntymässä, tehdä pari onnistunutta harjoitusta ja tyytyä siihen. Fridan vire olisi tarkoitus pitää mahdollisimman hyvänä. Koiran palkkaamiseen yritän kiinnittää mahdollisimman paljon huomiota, harjoitukset tehdään lelun kanssa ja palkkaa tulee jo pelkästä hyvästä kontakista ohjaajaan -tämä kun ei ole mikään itsestäänselvyys nuuhkimaan person spanielin kanssa.

Treeneissä pyrin samaan jotain logiikkaa omaan ohjaukseen. Pakkovalssit, jaakotukset, päällejuoksut yms. ovat usein olleet vähän liiankin persoonallisia. Kepeillä pyritään vahvistamaan koiran itsenäistä suoritusta. Kuten viime treeneissä huomattiin, niin Frida ei osaa hakea (eikä ohjaaja näyttää) keppejä kovinkaan vaikeista kulmista. Tulokulmat treeniin. Naksutinmetodien käyttäminen kontakeilla toi jonkinlaisen ahaa-elämyksen koiralle ja ohjaajalle. Katsotaan jos esim. keinua voisi treenata uusiksi samalla metodilla.

Jos treeniohjelma ei olekaan nimensä veroinen niin kai tässä vedetään essu päälle ja keskitytään vaikka siihen pullan paistoon.


Reilukerho kokoontuu. Selkänsä kun kääntää niin tallikaveri (siis koira) syö treeniohjelman.