lauantai 15. tammikuuta 2011

Agilityn alkeet

Tänään aloitimme Stellan kanssa agin alkeisryhmässä ja tässä ryhmässä olisi tarkoitus tämä kevät jatkaa. Stella on vaan niin huisin hauska harkkakaveri, se kun rakastaa mua ja esteitä :D Ja nameja ja leluja. Ylipäätään tehtäviä ja työntekoa. Hassu. Mä haluan Stellasta irtoavan, estehakuisen agikoiran joka nauttii touhusta täydestä sydämestä. Ja mun mielestä siihen on tällähetkellä täydet edellytykset. Meillä on superkivaa yhdessä. Se on vaan niin mun koira.

Tänään treenattiin irtoamista esteille, suoraa putkea ja kujakeppejä. Lisäksi paljon paikallaanoloharjoitusta, Stella tuppaa varastamaan herkästi lähdössä. Paljon kehua ja palkkaa. Mun on ollut vaikeaa totutella ajatukseen lelupalkasta ja siitä, ettei palkka tule kädestä mutta pikkuhiljaa sekin alkaa (multa) luonnistua. Stellasta kyllä löytyy se sisäinen terrieri, joka iskee hampaansa leluun. Kujakepit verkoilla on ehdottomasti se menetelmä, jolla kepit aion opettaa ja suoraa kujaa Stella juoksikin ihan into pinkeenä. Kunhan lumet sulaa ja kotipaja valmistaa niin pihatreenit alkaa hyvällä sykkeellä! Nyt käydään kerran viikossa ohjatussa treenissä ja yritän ehtiä joskus omatoimitreeneihin. Kotona tehdään sitten kaikkea pientä. Viimeksi metsälenkillä oli onnistumisen iloa; Stellan kanssa puiden kiertämistä jne ja Frida pysyi maassa paikallaan! Jeijj! Ja toki Fridankin kanssa treenaillaan, silläkin on nyt Stellan myötä motivaatio kasvanut ja on ihanaa huomata että se oikeesti osaa ja haluaa tehdä.

Nyt on kyllä varsin oivalliset tsäänssit harrastaa agia: omapiha (sula sula lumet!), koulutuskenttä ja halli. Stella on nyt 9kk ja Frida täyttää pian 5-vuotta. On siis koirat, treenipaikat, suunnitelmat, käytännön toteutus jää nähtäväksi :D Ja Stella on niin erilainen koira kuin Frida, että pitkä on matka mutta jos joskus opin sitä ohjaamaan niin hyvä tulee.

2 kommenttia:

  1. Tulette vielä menemään pitkälle, Ja se tunne kun koira haluaa tehdä ja tarjoaa vaikka mitä loppua ei näy. Kävimme Tinan kanssa iltapäivällä kursilla ja niin into pinkeenä taas koiruli että ylvoi jo kun käänyttin Krokenista hallille.

    VastaaPoista
  2. Onneksi me tullaan perässä. Kenties opin teidän virheistä. Tuskin niitä edes tulee ;-)

    VastaaPoista