Kesämielellä

On reissattu, syöty hyvin, ulkoiltu ja ennenkaikkea otettu rennosti! Lomaakin vielä reilut 2 viikkoa jäljellä, mikäs sen mukavampaa. Kyllä kesä on ihmisen parasta aikaa! Ja koirankin, näillä keleillä...

Pakollinen aksapostaus vielä. Aika hiljaiseloa vietelty jo tovi, ja pikkuhiljaa suon Stellallekin hyvin ansaitun kesätauon! Jos sen pari viikkoa maltamme pysyä kokonaan poissa esteltä niin eikös se ole jo aika hyvin. Tänään löytyi kamera repunpohjalta joten saatiin jotain pitkästä aikaa taas ikuistettuakin. Kameramies oli tosin vähän kesämielellä sekin.

Ässämmät lähenee

Loistofiilistä ja ripaus onnea matkaan viikonlopun karkeloitsijoille! Itse vietän viikonlopun toisten unta valvoen ja toivottavasti tulospalvelu pelaa päivisin ja jossakin välissä pääsee videoitakin katsomaan...Stellan kanssa perustamme fanikatsomon numeroille 420 ja 470! Antakaahan mennä täysillä! Juu, helppo on kotisohvalta kommentoida ;)

On me jotain treenattukin, ratakaahotusta vassoguud:

Oppia ikä kaikki

Käytiin eilen Stellan kanssa Kirkkonummella kisaamassa pari oikein kivaa Saviojan rataa. Tavoitteena ajattelin olevan että ratojen jälkeen on hyvä fiilis ja se kyllä toteutui. Molemmilla radoilla yksi virhe, joten tuloksellisesti ei hääviä, mutta tässä vaiheessa hyvät ehjät radat ja onnistumiset on mun mielestä niitä nollia tärkeämpiä.

Stella on ihan super siinä, miten se hakee esteitä ja nopsakinttuinenkin se on, ja se myös tuo niitä ohjauksellisia haasteita. Pitäis oppia oikeesti ajattelemaan sitä koiran liikerataa, mitä se näkee kun tulee edelliselle esteelle. Siitäpä ne virheet taas syntyi...

Ekalla radalla katsoin muka takaakiertohypyltä, että suoralla linjalla koira menee oikeaan putkenpäähän. Mutta ei siinä sitten niin käynytkään vaan viuhahti juuri siihen toiseen. Otin haltuun vastaisella kädellä ja varmaan osittain ainakin sen takia linjasin sen siihen väärän putken päähän. Ehkä jopa väistin siivekettä (huolestuttavaa -opinko koskaan). Siitä sitten jatkettiin ja loppurata virheittä. Täytyy kokeilla tuo kohta valssilla + poispäinkäännöllä putkeen ja valssilla + valssilla putkeen. Täytyy myös hakea sitä etäisyyttä tuohon takaakiertoon. Voisikohan takaakierto + linjaus puolivalssilla hypylle 5 toimia, täytyypä kokeilla. Harmi kun ei ole videota tuolta kisoista. Piirros on suuntaa-antava.

Toka rata oli hyppis ja siinä taas yksi pöljä virhe. Ihan oma moka. Niinhän ne on. Ohjasin kepeiltä valssilla hypylle ja siitä seuraavalle vissiin aika läheltä siivekettä ja siinäpä oli koiralle suoraan kuonon edessä hyppy 5 jonka reippaasti suoritti. Olis varmaan pitänyt miettiä pientä vekkiä ennen kolmosta tai sitten hakeutua tuonne hyppyjen väliin ohjaamaan. Suunnitelma oli siis tehdä takaakierto +niisto neloselle. Ja taas muu rata meni nätisti.

Radanlukua ei varmaakaan voi oppia kuin treenaamalla ja myös kisaamalla. Nyt on sellanen fiilis, että kolmosissa on kiva olla ja koko ajan opitaan lisää, kokemuksen myötä on puhtaat radatkin ihan mahdollisia.

Loppuun vielä treenivideopätkä viime viikolta, tein kisanomaisesti ja tuo on eka veto. Stella korjaa hienosti mun mokia, loistava ominaisuus koirassa!

Koulutuksissa

Tiistaina olin kuunteluoppilaana Anne Saviojan radanlukukoulutuksessa Salossa. Rata oli mukavan oloinen, toivottavasti päästään sitä kokeilemaan joskus Stellan kanssa. Jospa Tiina rakentais sen seuraavaan ulkokentän ratatreeniin ;) Linjaukset, hallinta käännöksissä, varmat putkeenviennit oli muutamia asioita joita Anne painotti. Rata oli siinä mielessä mukava, että oli kohtia joissa koira sai edetä itsenäisesti mutta haltuunottoja ja tekniikkaakin oli sopivassa suhteessa. Kuusi (!) tuntia siellä kaikenkaikkiaan vierähti, kotona oltiin vasta puolenyön tienoilla ja taas korostui se omankin tankkauksen merkitys...kahvia kahvin perään ja muutama banaani, ei toimi! Mää tarvin ruokaa!

Noh, seuraavana päivänä pääsi Stellakin baanalle. Käytiin Jaakko Suoknuutin ratatreenissä Piikkiössä. Aika jäissä olin, mutta onhan se ihan hyvä pistää itsensä välillä kunnolla likoon. Rataantutustuminen ja sitten vaan tekemään ja 10min aikaa imeä oppia itseensä. Jos ei muuta niin pakko oppia näyttelemään, koska jos mä olen epävarma, muuttuu Stellakin samanlaiseksi. Aika tahmeeta menoa oli, mutta esteelle 20 selvittiin, pätkimällä tosin ja alkujärkytyksestä huolimatta mulla jopa oli jonkunlainen suunnitelma miten tuosta selviää. Kuulemma pitää vaan luottaa siihen koiraan, käskyttää vähemmän ja hakea sitä flouta...jep, kuulostaa helpolta. Teknisesti kuulemma ihan pätevää, meno kokonaisuudessaan oli ok ja kontaktit hyvät. Nyt täytyy vaan oppia käyttämään niitä tekniikoita radalla ja painella menemään!

Random aksaa

Random aksa on sitä, että viskoo pihalle muutaman esteen tai osan niistä ja sitten vaan ohjailee. Nopeesti mietittynä sain ympättyä yhteen hiukka sylkkäriä, poispäinkäännöstä (joka oli täysin unohtunut), merkkausta ja taaksejäämistä kontaktilla. Piha vois kyllä olla muutaman neliön suurempi mutta minkäs teet. Oi että mä tykkään Stellan asenteesta, tuo kyttäys ja korvien asento ennen lähtölupaa jo tekee tästä kaikesta niin hauskaa. (Varastelusta ei sitten kannata mitään puhuakaan.)

Aika hiljaiseloa tässä muuten on vietelty, pihaa kuopsuteltu ja koirat taas löytäneet vanhan suosikkinsa, Biolanin kanankakka + merilevärakeet. Pysyvätpähän kiireisinä kun mä niitä piilottelen ja koirat kimpassa kaivaa rae kerrallaan niitä ylös. Piti meidän alkuviikosta epiksiinkin mennä, mutta kun säät on meitä hellineet, tehtiinkin ihan jotain muuta:

Treeneissä

Kesän treenikuviot on valmiina. Ratatreeniä Tiinan treenissä ja täsmäjuttuja, kinkkisiä kohtia ja tekniikkaa ulkokentällä. Itselle kunnonkohotusta ja ketteryyttä. Näillä mennään!

Oodi keväälle

Kevät on ihan oikeesti täällä! Ihana vuodenaika, josta pitää nauttia! Vihreyttä ja valoa! Vuorotyökin tuntuu tällä hetkellä varsin mukavalta kun aamusella saa mennä koirien kanssa metsäpolkuja tai rantoja ja kuunnella luonnon heräämistä ja linnunlaulua. Ah! Tänään suuntasin lenkille koulutuskentälle, jossa pientä putkijarrutusmuistutusta ja pimeää putkikulmaa molemmille koirille. Tosi luksusta sekin, että juoksuisen koiran kanssa saa treenata nyt sekä hallilla että kentällä. Kevään myötä on taas paremmat olosuhteet pieneen hiomiseen ja täsmätreeniin. Ja onhan tässä talven mittaan tullut aika paljon ideoita, mitä voisi treenata ja vahvistaa...ei hätää, sillä pihaesteet on kaivettu liiteristä, tykkään tykkään tykkään!