Epämukavuusalueella

Käytiin viime viikolla Alen Marekovicin koulutuksessa ATT:lla. Epämukavuusalueelle joutumisella oli muutama syy:

1. Luulin olevani ajoissa mutta olin totaalisen myöhässä. Siis jo rataantutustumisessa. Luulin treenin alkavan kymmeneltä mutta ehei, se alkoi yhdeksältä! Jäi siis rataantutustuminen väliin. Eka veto piti tehdä kisanomaisesti eli rykäistä rata kerralla läpi. 34 estettä. Ehkä 5 kieltoa ja 3 hyllyä tuli kiskastua sillä vedolla. Never again!

2. Funny movesit. Naurattaa vieläkin. Hahhah-haaa. Jonkunnäköinen logiikka on omassa ohjauksessa niin oli vähän pää pyörällä ja raajat hukassa niiden takaakiertojen kanssa. Tässä video miten ne kuuluisi tehdä. Mä sain ohjattua lähinnä kieltoja.

Siinäpä kohokohdat. Selvittiin kuitenkin ja oikeesti ihan hyviä ajatuksia ohjauslinjoista ja rohkeammasta ohjauksesta. Pitäydyn kuitenkin tässä omassa loogisessa pikkusievistelyssä, laitan muuvit muistiin ja ehkä seuraavasta koirasta tulee sitten se boheemi eurooppalainen :)

Treeniä, kisaa ja huoltoa

Viime viikkoina on käyty parit treenit Piikkiössä, Janitan kaukoryhmä 13.3 ja Tuulian yksäri 21.3. Mieleen näistä jää aina paljon, nyt päällimmäisinä ajatuksina:

-Ajoitus ja linjaukset!
-Valssi vs. persjättö, ohjausvalinnat koiran linjan mukaan
-Älä yliohjaa
-Valssin liike! Ponnistuspaikka ja kohti seuraavaa ponnistuspaikkaa askeleen päässä koiran linjasta. Ei kannata mennä esteiden eteen tukkimaan koiran reittiä...
-Uutena tekniikkana hyrrä tai kopteri tms. Ihanaa! Tämä on itselle ihan looginen kuvio, toimii kuten twisti mutta askeleet pysyy paremmin kontrollissa...twistiä ei ikinä ole oppinut sujuvasti käyttämään.
-Japanilainen pitkissä välissävedoissa toimi hyvin, ei tarvitse peruutella esteiden välillä, ehdottomasti käyttöön.
-Peruuttelu ei estä koiraa menemästä ansaesteille, liike vie siinäkin, tiukat käännökset ennakoivilla valsseilla ja rintamasuunta heti oikeaan suuntaan.
-Kontaktit tarvii muistutusta, kisojen nopsat vapauttelut syö on-offia... treenilistalle ja ehkä epiksiin vaikka testailemaan, kisoissa myös jos hylly alla.
-Vippaus treeniin, hyvin vähällä käytöllä ollut.
  

Video omasta treenistä, jossa testasin tuota japanilaista välistävedossa. 

Kisoissa käytiin eilen. Tuloksina kaksi nollaa ja vitonen kiellosta hypyllä. Stella tuli hypyn ohi, oma liike varmaan vei. Sijoitukset oli agiradalla 3/61 ja hyppyradalla 3/62. Hyppyrataan olen erityisen tyytyväinen, omat ohjausvalinnat tuntui hyviltä ja rata pysyi alusta loppuun hyvin kasassa.

Elämä ei kuitenkaan ole pelkkää treeniä ja kisaamista. Eilen oli kisoissa puhetta myös koiran vammoista, niiden ennaltaehkäisemisestä ja huollosta. Meidän rutiineista voisin lyhyesti yrittää kirjoittaa sen verran että Stella käy säännöllisesti (muutaman kuukauden välein) hoidossa Remediumissa Espoossa, ja se on ainakin omasta mielestä erittäin tärkeää aktiivisesti kisaavalle koiralle vaikkei mitään erikoista ongelmaa olisikaan. Itsekin saa niistä käynneistä aina osviittaa missä mennään ja voi turvallisin mielin harrastaa. Peruslenkit meillä tehdään joko kaupunkikävelynä hihnassa tai metsissä/rannoilla vapaana. Aloitin nyt juoksemisen talvitauon jälkeen Stellan kanssa ja se oli sellaista canicrossia jos hihnan kanssa mennään että tilasin itselleni juoksuvyön, jospa jo tänään pääsisi testaamaan! Syviä lihaksia on yritetty vahvistaa temppuilun ja doboilun (käytössä iso jumppapallo) avulla. Ravinto on tietysti se yksi iso kulmakivi, ja ainakin tällähetkellä molemmat koirat voi hyvin ja ovat energisiä, joten ravitsemus lienee myös olevan kunnossa. Ai niin, ja Back on Track loimet on myös koirilla käytössä ja nyt myös "minipeitto" jonka päälle kyllä molemmat koirat hakeutuvat oli se sitten niiden pedissä tai sohvalla. Eli tavallaan se ajatus että mennään kisoihin ja tehdään tulosta on hyvin kaukana todellisuudesta, se on se pieni hetki ja oikeesti ne palaset kaikki rakentuu ihan jossain muualla todella monesta eri asiasta.

Murkinat.

 

BOTilla.

 

FI AVA-H

Tulihan se sieltä! Tänään Vantaalla tuplanolla sijoituksin 2. ja 3. ja hyppyradan kolmas sija riitti sertiin ja sitä myötä valioitumiseen. Anne Viitasen radat oli aika kinkkiset, ahtaita paikkoja ja putkihässäkkää. Pää on aika tyhjä tällähetkellä, mutta oikeita valintoja varmasti tehtiin, vielä se viimeinen rykäsy siihen ohjaukseen ja käännökset tiukiksi niin saadaan vielä paremmin paketti kasaan. Mutta nyt en voi olla kun iloinen, tyytyväinen ja samalla kiitollinen. FI AVA, FI AVA-H Halivaaran Kevään Tuline Flicka. Se näyttää hienolta mutta tuntuu vielä paremmalta tässä vieressä. Kiitos Stella tähänastisesta matkasta, jokaisesta päivästä, treenistä ja kisasta. Innolla kohti uusia haasteita!

Kuva: Jukka Pätynen

Ystäväni

Paras ystävä, jota ihminen voi itselleen toivoa. Ilman pystejä ja pokaaleja, juuri sellaisena kuin olet Stella. Ja Frida, sinäkin olet suuri (hyvin persoonallinen) Ystävä. Meillä on ollut kiva päivä, ihan tavallinen, mutta kiva. Hyvää Ystävänpäivää!

Läpi tuulen ja tuiskun triplanollaan

Kisapäivä valkeni varsin talvisissa maisemissa...Hangon ja Tammisaaren välillä meinasi usko jo loppua mutta onneksi jatkettiin matkaa. Kepo oli mukana ja takapenkki viritetty koirankuljetusmoodiin, ranskattaren takaluukku kun tuppaa tekemään tenän aina tammi-helmikuun vaihteessa.

Halusin kisaamaan juuri Batin kisoihin, Anne Saviojan radoille ei olla pitkään aikaan päästy ja Batin pääsponsori taitaa olla Mush, joka meille kelpaa paremmin kuin hyvin. Aina pitää varautua palkintoihin ;)

Ensimmäinen agirata oli varsin mukava juosta, pari käännöstä olisi voinut olla tiukempiakin. Sijoitus oli kuitenkin 1/38.

Hyppyrata alkoi hyvin, mutta vaaikeudet alkoivat niistosta ja jatkuivat valssihässäkkään...olin koiran tiellä ja vauhtia ei ollut nimeksikään. Taistelunolla, sijoitus 7/39.

Agirata tuntui ihan sairaan hyvälle, mutta mitä ihmettä vauhdinhurmaama ohjaaja päästelee suustaan...ihan törkeen aikaset vapautukset Aalta. Ei hyvä. Nyt palaan kuriin ja nuhteeseen, treeneissä nyt on aina on-offit, mutta täytyy kisoissakin yrittää pitää ne, eikä paukutella menemään. Sijoitus 1/41.

Eli treenilistalle nyt maltilliset kontaktit ja kohti uusia koitoksia hyvin mielin. Stellan kanssa on vaan ihan superkivaa treenata ja kisata, tosissaan muttei liian vakavasti :)

En mä voi sulle nyt hyppysertiksi tässä muuttua.

Vähän hullu viikko mutta selkeesti hyvällä tavalla!

1. Tiistaina Janitan opastuksella ensimmäinen kaukoryhmä Piikkiössä. Sen jälkeen päällimmäinen ajatus oli, kuinka paljon opittavaa mulla vielä on. Pää kävi ihan kierrokislla ja ihan yksinkertaisista asioista, mutta jotenkin iski tajuntaan muutama sellainen asia, joita olen vaan mantrana toistanut mutten ole ihan tajunnut mitä se oikeesti käytännössä pitää sisällään. Kontakti, lukitus, ennakointi!

2. Perjantaina Tuulian ratatreenit Piikkiössä. Kunto pettää aina tuolla, hitto. Muuten ihan ok. Paitsi kepeiltä poispäinkäännöstä ei osata.

3. Edellisestä suivaantuuneena kuntopiiri ja sähly turvallisesti perheenkesken lauantaina. Tikapuuaskellusta, sivuttais- ja takaperinjuoksua, spurtteja ja isot lihasryhmät. Paljon olisi petrattavaa, harjoitukset jatkuu. Poispäinkäännös saa odottaa, ilman sitäkin ollaan pärjätty.

4. Sunnuntaina aamukisat Vantaalla. Tuplanolla sijoituksin 1. ja 3. ja hyppyradalta harmittava rimanpudotus, ennakoiva valssi jossa olin myöhässä. Hyppyserti kävi jo ajatuksissa, mitä mielenheikkoutta. Mutta muuten, aika hyvin! Stella alkaa olemaan melko pro, mun tarvii hiukka enemmän petrata. Tällä ei sinänsä mitään informaatioarvoa koska tilanne on ollut pitkälti sama jo aika kauan.

Kun tähän yhtälöön lisätään työt ja perhe on lopputuloksena aika väsynyttä juttua kuten huomata saattaa. Kotisohva on nyt ainakin tämän sunnuntai-illan se ykköspaikka eli näihin tunnelmiin, näihin kuviin päätämme raportoinnin tältä erää.

Paluu arkeen

Treenisuunnitelmaa tammi-helmikuulle:

-peruskäännökset ansaestein
-liikkuvat ja ennakoivat valssit, huomio ajoitukseen
-serpentiinit
-pöytä-putkierottelu (sijaistaa kontakti-putkierottelua tilanpuutteen vuoksi)
-puomi ja keinu etupalkalla
-saksalainen ja twisti
-keppi-putkierottelu? Jennan blogista vinkki. 

Peruskäännöstreeniä tehty pikkutreeni kahdesti. Rytminmuutos riitti loiviin käännöksiin, tiukemmissa vekkaus käänsi paremmin. Parit toistot myös kontakteja etupalkalla, muistissa on, mutta näitä mielelläni usein vahvistan. Twistiä kokeilin pitkästä aikaa ja menihän se kun oli rytmillisesti suht helppo kohta. Poistuin myös omalta mukavuusalueelta ja treenasin persjättöä... Oikeesti tässä puolen vuoden aikana olen oppinut myös aika paljon kouluttamalla muita ja yleensä testaankin omat radat Stellan kanssa. Kovin opettavaista, suosittelen!

Ensi viikkoa odotellessa, Elinan/Janitan kaukoryhmän aloitus, Tuulian kimppayksäri ja kisat Vantaalla. Tiukka viikko mutta elämä on!