maanantai 27. elokuuta 2012
sunnuntai 19. elokuuta 2012
Kolmoset korkattu
3 x hyl
Rimakammosta selvittiin ja vihdoinkin tuli kokeiltua kolmosluokan kisoja. Lekoteltiin Lohjalla puistossa Fridan kanssa ja nautittiin kesän viimeisistä aurinkoisista päivistä. Herttainen spanieli herätti huomiota ja koiraa rapsuttelemaan tulleet pikkutytöt kehuivat koiraa ihanaksi ja tosi nopeeksi -mainittakoot että tässä vaiheessa ei oltu käyty radalla ja Frida vaan nuuhki tyttöjen käsiä herkkupalojen toivossa. Radalla menikin vähän nihkeämmin. Viereisellä kentällä järjestetty "nopein nakinsyöjä" kisa olisi ollut varmaankin enemmän meidän laji.
Frida oli ihan hyvässä vedossa. Innokas ja iloinen eikä kolmaskaan startti tuottanut mitään ylitsepääsemättömiä motivaatio-ongelmia. Draivia riitti mutta vastapainona koin, että oli aika vaikea pitää koiraa hallinnassa. Vähänkin kun ns. kontakti katkesi niin piski lähti väärille esteille. Ei sillä, että sitä omaakaan ohjausta olisi TopTeamin referenssimateriaalina voinut käyttää. Pitkähkö kilpailutauko kyllä näkyy ja oma sijoittuminen ja ajoitukset olivat aika hakusessa.
Kari Jalosen (A) ja Mia Laamasen (hypäri ja C)radat olivat oikeastaan ihan kivoja. Meille kolmosluokan keppikulmat rupeavat jo olemaan aika haastavia mutta muuten radat olisivat kyllä olleet ihan suoritettavissa. Paimenkoiran omistajille taisi tulla vähän kiire, hiemaan hitaammin kiiruhtava koira kyllä helpottaa ohjaajan urakkaa.
Näihin kuvioihin palataan omissa harjoituksissa.
Hypärissä valtaosa ohjasi 7-8-9 viennin päällejuoksun omaisesti. Itse pohdin tuota pitkään mutta päädyin liikkumaan tuon hyppysarjan taakse. Järkeilin että päällejuoksun näyttäminen selvästi olisi aika haastavaa ja koira saattaisi olla huomaamatta omaa ohjausta ja näkisi 7. hypyn ylitettyään 9. esteen. Järkeily toimi, tosin hylsy oli tullut jo 6. päällejuoksussa jossa sähläsin ja vedin koiran huti esteen.
Rimakammosta selvittiin ja vihdoinkin tuli kokeiltua kolmosluokan kisoja. Lekoteltiin Lohjalla puistossa Fridan kanssa ja nautittiin kesän viimeisistä aurinkoisista päivistä. Herttainen spanieli herätti huomiota ja koiraa rapsuttelemaan tulleet pikkutytöt kehuivat koiraa ihanaksi ja tosi nopeeksi -mainittakoot että tässä vaiheessa ei oltu käyty radalla ja Frida vaan nuuhki tyttöjen käsiä herkkupalojen toivossa. Radalla menikin vähän nihkeämmin. Viereisellä kentällä järjestetty "nopein nakinsyöjä" kisa olisi ollut varmaankin enemmän meidän laji.
Frida oli ihan hyvässä vedossa. Innokas ja iloinen eikä kolmaskaan startti tuottanut mitään ylitsepääsemättömiä motivaatio-ongelmia. Draivia riitti mutta vastapainona koin, että oli aika vaikea pitää koiraa hallinnassa. Vähänkin kun ns. kontakti katkesi niin piski lähti väärille esteille. Ei sillä, että sitä omaakaan ohjausta olisi TopTeamin referenssimateriaalina voinut käyttää. Pitkähkö kilpailutauko kyllä näkyy ja oma sijoittuminen ja ajoitukset olivat aika hakusessa.
Kari Jalosen (A) ja Mia Laamasen (hypäri ja C)radat olivat oikeastaan ihan kivoja. Meille kolmosluokan keppikulmat rupeavat jo olemaan aika haastavia mutta muuten radat olisivat kyllä olleet ihan suoritettavissa. Paimenkoiran omistajille taisi tulla vähän kiire, hiemaan hitaammin kiiruhtava koira kyllä helpottaa ohjaajan urakkaa.
Näihin kuvioihin palataan omissa harjoituksissa.
Hypärissä valtaosa ohjasi 7-8-9 viennin päällejuoksun omaisesti. Itse pohdin tuota pitkään mutta päädyin liikkumaan tuon hyppysarjan taakse. Järkeilin että päällejuoksun näyttäminen selvästi olisi aika haastavaa ja koira saattaisi olla huomaamatta omaa ohjausta ja näkisi 7. hypyn ylitettyään 9. esteen. Järkeily toimi, tosin hylsy oli tullut jo 6. päällejuoksussa jossa sähläsin ja vedin koiran huti esteen.
sunnuntai 12. elokuuta 2012
Lahjoitetaan nolla ja puusilmä ohjaaja
Niin, mistä aloittais. Lyhyt kisaraportti Vihdistä. Ei ole kuvia eikä videoita eikä juuri tuloksiakaan. Jo matkalla meinasi pinna kiristyä. Motarilla oli ruuhkaa onnettomuuden takia ja autoletkassa meni varmaan puoli tuntia madellessa. Sen jälkeen navigaattori ei sitten millään voinut kertoa mistä ja miten käännytään motarilta sinne Vihtiin. Menin varmaan viis kertaa huti, tomtom seilasi jossain pelloilla ja kehoitti kääntymään minne sattuu. Tuhannet kiitokset järjestäjien agikylteille, ilman niitä en varmaan olisi vieläkään perillä. Perillä olin mutta melkein myöhässä (mun pitää olla ajoissa paikalla!), onneksi kisatkin laahas aikatauluissa.
Eka rata oli agirata ja siitä ihan ok nolla -7,71 sij. 5. Vähän jännää menoa, pelasteluja ja ehkä hitusen hyvää tuuriakin. Toka rata HYL, ohjasin huolimattomasti päällejuoksun hypylle ja Stella kerkesi kurkata putkeen joka oli samassa linjassa hypyn kanssa. Muuten kiva rata. Kolmas rata oli hypäri, ja aivan mieletön fiilis! Tehtiin täysillä ja "maalissa" tuuletin nollaa ja kerkesin jo nähdä meidät palkintopallilla kun jostain kaukaa kuului Saviojan huuto...takaisin, kerkiitte vielä! Itse olin ihan mitä häh ja pallonkin olin jo sinne heinikkoon heittänyt Stellalle. No, kartturi eli ihan minä itse olinkin sitten kokonaan jättänyt huomioimatta viimeisen hypyn!!! Sinne se nolla sitten haihtui Vihdin pimenevään iltaan...Olin ekana medeissä radalla niin enpä voinut toistenkaan suorituksista mitään päätellä. Ainakin olin keskittynyt täysin omaan suoritukseen muita katselematta...
Päivän opetus: katso aina missä ajanottopylväät on.
Eka rata oli agirata ja siitä ihan ok nolla -7,71 sij. 5. Vähän jännää menoa, pelasteluja ja ehkä hitusen hyvää tuuriakin. Toka rata HYL, ohjasin huolimattomasti päällejuoksun hypylle ja Stella kerkesi kurkata putkeen joka oli samassa linjassa hypyn kanssa. Muuten kiva rata. Kolmas rata oli hypäri, ja aivan mieletön fiilis! Tehtiin täysillä ja "maalissa" tuuletin nollaa ja kerkesin jo nähdä meidät palkintopallilla kun jostain kaukaa kuului Saviojan huuto...takaisin, kerkiitte vielä! Itse olin ihan mitä häh ja pallonkin olin jo sinne heinikkoon heittänyt Stellalle. No, kartturi eli ihan minä itse olinkin sitten kokonaan jättänyt huomioimatta viimeisen hypyn!!! Sinne se nolla sitten haihtui Vihdin pimenevään iltaan...Olin ekana medeissä radalla niin enpä voinut toistenkaan suorituksista mitään päätellä. Ainakin olin keskittynyt täysin omaan suoritukseen muita katselematta...
Päivän opetus: katso aina missä ajanottopylväät on.
maanantai 6. elokuuta 2012
Kauden avaus
Kisattiin kauden ekat startit Kirkkonummella lauantaina. Eka rata oli Heidi Viitaniemen hyppis, joka tuntui jo tutustuessa mukavalta. Ainostaan alun hyppy-yhdistelmää mietin enemmän, mutta päätin pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa. Se kannatti, sillä hyvällä fiiliksellä tehtiin nollarata! Tuloksissa oltiin toisena belgialaisen ihmemiehen (A-maajoukkue-edustaja kuulemma) jälkeen vain pari kymmenystä hävinneenä. Milloinkohan pääsee seuraavan kerran noin lähelle sertiä... Mieltä ei pelkästään lämmitä tuo eka nolla vaan se, että ihan oikeesti hyvänä päivänä me voidaan olla kärjessä. Uskomatonta!
Seuraavalla Seppo Savikon agiragalla oli myös hyvä meno. Hätäinen vienti putkeen ja kiiruhtaminen seuraavalle esteelle sai Stellan kieltämään putken ja hyppäämään puomin alastulon yli mun perään joten hyllyhän siitä. Muuten puhdas nopsa rata joten tyytyväinen saa olla.
Kolmannella radalla alkoi jo hikikarpalot puskea pintaan lämpötilan noustessa eikä oma keskittyminen ollut paras mahdollinen. Virhe tuli keppien jälkeen, olinpa jättänyt huomioimatta mitä koira näkee suoraan viimeisestä keppivälistä ja niinpä Stella kävi ylimääräisen pyörähdyksen Aalla. Oma moka, me ollaan sovittu että Stella saa mennä sinne minne nenä näyttää jos mä en muuta kerro.
Hyvä fiilis kisa-avauksesta, toivottavasti päästään nyt syksyllä ahkerasti kisaamaan jotta saisi vähän rutiinia tähän hommaan. Työ vähän rajoittaa... Ja onhan näitä koulutuksiakin, Elinan tekniikkatreenit, Tuulian yksärit, alueellinen valmennus Salossa, Tiinan treenit ja kyllähän mä haluan omat treenitkin pitää. Mutta valita en yhtään, tiedossa mainio aksasyksy!
Seuraavalla Seppo Savikon agiragalla oli myös hyvä meno. Hätäinen vienti putkeen ja kiiruhtaminen seuraavalle esteelle sai Stellan kieltämään putken ja hyppäämään puomin alastulon yli mun perään joten hyllyhän siitä. Muuten puhdas nopsa rata joten tyytyväinen saa olla.
Kolmannella radalla alkoi jo hikikarpalot puskea pintaan lämpötilan noustessa eikä oma keskittyminen ollut paras mahdollinen. Virhe tuli keppien jälkeen, olinpa jättänyt huomioimatta mitä koira näkee suoraan viimeisestä keppivälistä ja niinpä Stella kävi ylimääräisen pyörähdyksen Aalla. Oma moka, me ollaan sovittu että Stella saa mennä sinne minne nenä näyttää jos mä en muuta kerro.
Hyvä fiilis kisa-avauksesta, toivottavasti päästään nyt syksyllä ahkerasti kisaamaan jotta saisi vähän rutiinia tähän hommaan. Työ vähän rajoittaa... Ja onhan näitä koulutuksiakin, Elinan tekniikkatreenit, Tuulian yksärit, alueellinen valmennus Salossa, Tiinan treenit ja kyllähän mä haluan omat treenitkin pitää. Mutta valita en yhtään, tiedossa mainio aksasyksy!
torstai 12. heinäkuuta 2012
Kesämielellä
On reissattu, syöty hyvin, ulkoiltu ja ennenkaikkea otettu rennosti! Lomaakin vielä reilut 2 viikkoa jäljellä, mikäs sen mukavampaa. Kyllä kesä on ihmisen parasta aikaa! Ja koirankin, näillä keleillä...
Pakollinen aksapostaus vielä. Aika hiljaiseloa vietelty jo tovi, ja pikkuhiljaa suon Stellallekin hyvin ansaitun kesätauon! Jos sen pari viikkoa maltamme pysyä kokonaan poissa esteltä niin eikös se ole jo aika hyvin. Tänään löytyi kamera repunpohjalta joten saatiin jotain pitkästä aikaa taas ikuistettuakin. Kameramies oli tosin vähän kesämielellä sekin.
Pakollinen aksapostaus vielä. Aika hiljaiseloa vietelty jo tovi, ja pikkuhiljaa suon Stellallekin hyvin ansaitun kesätauon! Jos sen pari viikkoa maltamme pysyä kokonaan poissa esteltä niin eikös se ole jo aika hyvin. Tänään löytyi kamera repunpohjalta joten saatiin jotain pitkästä aikaa taas ikuistettuakin. Kameramies oli tosin vähän kesämielellä sekin.
tiistai 12. kesäkuuta 2012
Ässämmät lähenee
Loistofiilistä ja ripaus onnea matkaan viikonlopun karkeloitsijoille! Itse vietän viikonlopun toisten unta valvoen ja toivottavasti tulospalvelu pelaa päivisin ja jossakin välissä pääsee videoitakin katsomaan...Stellan kanssa perustamme fanikatsomon numeroille 420 ja 470! Antakaahan mennä täysillä! Juu, helppo on kotisohvalta kommentoida ;)
On me jotain treenattukin, ratakaahotusta vassoguud:
On me jotain treenattukin, ratakaahotusta vassoguud:
tiistai 5. kesäkuuta 2012
Oppia ikä kaikki
Käytiin eilen Stellan kanssa Kirkkonummella kisaamassa pari oikein kivaa Saviojan rataa. Tavoitteena ajattelin olevan että ratojen jälkeen on hyvä fiilis ja se kyllä toteutui. Molemmilla radoilla yksi virhe, joten tuloksellisesti ei hääviä, mutta tässä vaiheessa hyvät ehjät radat ja onnistumiset on mun mielestä niitä nollia tärkeämpiä.
Stella on ihan super siinä, miten se hakee esteitä ja nopsakinttuinenkin se on, ja se myös tuo niitä ohjauksellisia haasteita. Pitäis oppia oikeesti ajattelemaan sitä koiran liikerataa, mitä se näkee kun tulee edelliselle esteelle. Siitäpä ne virheet taas syntyi...
Ekalla radalla katsoin muka takaakiertohypyltä, että suoralla linjalla koira menee oikeaan putkenpäähän. Mutta ei siinä sitten niin käynytkään vaan viuhahti juuri siihen toiseen. Otin haltuun vastaisella kädellä ja varmaan osittain ainakin sen takia linjasin sen siihen väärän putken päähän. Ehkä jopa väistin siivekettä (huolestuttavaa -opinko koskaan). Siitä sitten jatkettiin ja loppurata virheittä. Täytyy kokeilla tuo kohta valssilla + poispäinkäännöllä putkeen ja valssilla + valssilla putkeen. Täytyy myös hakea sitä etäisyyttä tuohon takaakiertoon. Voisikohan takaakierto + linjaus puolivalssilla hypylle 5 toimia, täytyypä kokeilla. Harmi kun ei ole videota tuolta kisoista. Piirros on suuntaa-antava.
Toka rata oli hyppis ja siinä taas yksi pöljä virhe. Ihan oma moka. Niinhän ne on. Ohjasin kepeiltä valssilla hypylle ja siitä seuraavalle vissiin aika läheltä siivekettä ja siinäpä oli koiralle suoraan kuonon edessä hyppy 5 jonka reippaasti suoritti. Olis varmaan pitänyt miettiä pientä vekkiä ennen kolmosta tai sitten hakeutua tuonne hyppyjen väliin ohjaamaan. Suunnitelma oli siis tehdä takaakierto +niisto neloselle. Ja taas muu rata meni nätisti.
Radanlukua ei varmaakaan voi oppia kuin treenaamalla ja myös kisaamalla. Nyt on sellanen fiilis, että kolmosissa on kiva olla ja koko ajan opitaan lisää, kokemuksen myötä on puhtaat radatkin ihan mahdollisia.
Loppuun vielä treenivideopätkä viime viikolta, tein kisanomaisesti ja tuo on eka veto. Stella korjaa hienosti mun mokia, loistava ominaisuus koirassa!
Stella on ihan super siinä, miten se hakee esteitä ja nopsakinttuinenkin se on, ja se myös tuo niitä ohjauksellisia haasteita. Pitäis oppia oikeesti ajattelemaan sitä koiran liikerataa, mitä se näkee kun tulee edelliselle esteelle. Siitäpä ne virheet taas syntyi...
Ekalla radalla katsoin muka takaakiertohypyltä, että suoralla linjalla koira menee oikeaan putkenpäähän. Mutta ei siinä sitten niin käynytkään vaan viuhahti juuri siihen toiseen. Otin haltuun vastaisella kädellä ja varmaan osittain ainakin sen takia linjasin sen siihen väärän putken päähän. Ehkä jopa väistin siivekettä (huolestuttavaa -opinko koskaan). Siitä sitten jatkettiin ja loppurata virheittä. Täytyy kokeilla tuo kohta valssilla + poispäinkäännöllä putkeen ja valssilla + valssilla putkeen. Täytyy myös hakea sitä etäisyyttä tuohon takaakiertoon. Voisikohan takaakierto + linjaus puolivalssilla hypylle 5 toimia, täytyypä kokeilla. Harmi kun ei ole videota tuolta kisoista. Piirros on suuntaa-antava.
Toka rata oli hyppis ja siinä taas yksi pöljä virhe. Ihan oma moka. Niinhän ne on. Ohjasin kepeiltä valssilla hypylle ja siitä seuraavalle vissiin aika läheltä siivekettä ja siinäpä oli koiralle suoraan kuonon edessä hyppy 5 jonka reippaasti suoritti. Olis varmaan pitänyt miettiä pientä vekkiä ennen kolmosta tai sitten hakeutua tuonne hyppyjen väliin ohjaamaan. Suunnitelma oli siis tehdä takaakierto +niisto neloselle. Ja taas muu rata meni nätisti.
Radanlukua ei varmaakaan voi oppia kuin treenaamalla ja myös kisaamalla. Nyt on sellanen fiilis, että kolmosissa on kiva olla ja koko ajan opitaan lisää, kokemuksen myötä on puhtaat radatkin ihan mahdollisia.
Loppuun vielä treenivideopätkä viime viikolta, tein kisanomaisesti ja tuo on eka veto. Stella korjaa hienosti mun mokia, loistava ominaisuus koirassa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)